Kokeilu nro1

Nonne tässä ny tulee eka kokeilu tätä tehessä. Mie oisin halunnu alunperin tehä blogia ku miulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, mut vajiksen takii en sit älynny eikä se pysyny päässä ku älysin.

Ekaks laitan tähä ny noi vajiksen oireet mitä miulla on ollu tai ainaki ne mitä ny muistan tälleen

• väsymys
• painon nousu
• apatia
• korkea kolesteroli
• kasvojen ja raajojen turvotus
• kaulan kuristava tunne ja pala kurkussa
• kuivat ja kärsineet hiukset
• kulmakarvot harvenneet etenki kasvojen reunasta
• kylmä ja matala ruumiinlämpö
• ihon harmaus
• nälän puute
• insulini resistenssi
• kuiva iho

Okay koko homma alko kesää ennen lukion alkuu liian pitkä aika sitten. En muista ajasta mitään mut huomasin yksi päivä kirjoittaneeni päiväkirjaan sivuhuomautuksena, kirjaimellisesti sivunreunassa luki, ainii ja oon laihtunu tänä kesänä 9 kiloo. Mitä ite muistelen nii en oo erityisemmi pullee ollu ikinä. Lapsena olin aika laiha, ku en uskaltanu syyvä hirveesti makujen takia. Melkein kaikki ruuat oli liian mausteikkaita ja söin vain ihan riisiä, valkoisesta jauhosta tehtyjä ruokia. Tuolla on muuten nimensäki: supermaistaja. No, ei siitä sen enempää. Eli kesää ennen lukioo laihuin hirveesti, ja ihmeellisintä oli vielä se, että mie olin juuri lopettanu ratsastuksenki. Tuolloin se oli käytönnössä miun ainut urheilulaji, ku miulla todettiin noihi aikoihi rasitusastma. Se ei edistäny mitenkään rakkautta urheilua kohti. No sit kesän jälkeen rupesin sit lihoo ku alotin liikkumaan enemmän koulun takia. Joka koulupäivä menin linkalla 35 kilsaa kouluun. Kävelyä tuli joka päivä monta kilsaa, mut rupesin silti lihoo. Ja viimeistään näihin aikoihin aloitin paremman ruokavalion, eli täysjyvää ja ruisleipää valkosten jauhojen sijaan. Olen lisäksi ykköstyypin diabeetikko, joten ruokavalio on tärkeää ollu aina. No kumminki takas vajaatoimintaan. Jossain vaiheessa huomasin, että miun polvet on hirveen kipeet ku nousin linkasta. Pahimmillaan en meinanna päästä rappuja ylös. Ei ongelmaa muuten mut meiän koulun eka kerrokseen piti nousta semmoset pari kymmentä rappuu eikä siellä pidetty, ku muutama harva tunti. Pahimassa tapauksessa ekat tunnit oli sit neljännessä kerroksessa. Sinne oli sit ihana raahautuu ekana aamulla, ku polvet ei toimi ja tuntuvat olevan tulessa.. Ne kuvattiin ja kaikkee mut ei löytyny ikinä mitään. Kaiken lisäksi jossain vaiheessa meni nii, että keskiarvo tippu ysistä seiskaan.. Minun entinen lukihäiriö iski taas päälle, mihin ei auttanu hirvee väsymys joka päivä ja päänsäryt, joita tuli aina sillo tällöin. Kirjotukset ei menny lähelekkää nii hyvin ku opet arveli. Siitä ei sen enempää. Nii ja en kestäny näihi aikoihin minkäänmoisia pooloja tai kaulahuiveja. en tainnu käytää niitä ollenkaa vaikka miten kylmä oli. Tuntu että ne yritti kuristaa minut.

Vuosia meni ja polvisäryt hävis, mut alko hirveet väsymykset ja kammot paheni. Hiuksiakaan en voinu kasvattaa. Ne piti leikata lyhyeks, jos koskivat miun olkapäitä. Latvat olivan ihan kuolleet jo sitten. Ja aina oli niin kylmä. Miulla oli aina kesälläki hirveen paku peitto ja pitkähihainen college yöllä päällä. Matalimmillaan miun ruumiinlämpö on ollu jotani 34,7. Liikunta oli tosi hankalaa, ku pienestäki rupes jalat ja kädet tärisee. Aloin nukkuu helposti semmoset 14 tuntii päivässä talvella. Yleensä nukuin yöllä 12 tuntii plus parin tunnin päikkärit ja silti olin ku zombie. En älynny juuri mistään mitään. Naama oli välillä nii turvonnu, etten saanu silmiä kunnolla auki. Laihuttaa olin yrittäny vuosia jo ennen lukion loppuu, mut maksimissaan sain kilon poikkeen vaikka kävelin ennen lakkiaisia joka päivä lenkin 3-7 km. Tätä kesti monta vuotta ennen, ku hoitaja keksi ottaa kilpirauhaspaneelin korkeitten kolesterolien takii. Miulle oli tuputettu kolesteroli lääkkeitä jo vuoden ajan. TSH arvo oli sit 6,2 muistaakseni ja antoivat tuosta vaan puhelimessa reseptin. Tyroksiinia sit meni se 25 mikroo päivässä ja ekaa kertaa vuosikausiin oli normaali olo. Se alkoi yllättävän nopeestiki. Kesti pari päivää ennen ku rupes vaikuttaa ja tota vaikutusta kesti sit kuukauden verran aloituksesta. Sit olo meni taas väsyneeks enkä jaksanu oikein tehä mitään. Liikunta ei onnistunu ennen ku uupu. Hoitajan mielestä miulla oli jotain muuta vaivaa kui kilppari, ku se oli ny parannettu TSH arvolla 3,8 just rajan alapuolella... Sit pääsin diabetes lääkärille, jonka luvalla sain nostaa lääkitystä. Etenki jos noi oireet helpottuu nostossa nii eikös se silloin johu kilpparista.

Ny oon ollu lääkityksellä kaks ja puol vuotta suurinpiirtein. Thyroxinia menee 50 mikroo päivässä vain. Jonkun vuoden verran on ollu ihan tasapainossa. Yhteensä oon ny laihtunu 20 kiloo. Turvotusta ei oo juurikaan enää ja näyttää siltä, että saan laihutettuu vielä enemmänki. Tosin ennen kui olo meni ihan täysin normaaliks, piti vielä aloittaa gluteeniton ruokavalio. Maha ongelmat alko mennä nii ärsyttäväks, ett yks päivä vain päätin alottaa ton ruokavalion. Ne loppu pariin päivään ja samoihin aikoihin huomasin, että iho ei oo enää kuiva. Liikunta on vielä helpompaa, ku en enää jää täysin uupuneeks pienestä rasituksesta. Rasitusastmaa on vielä, sekään ei haittaa niin paljon. Keliakiaa ei oo verikokeitten mukaan, mut tosiaan viljassa on 20 muuta allergeeniä kui gluteeni. Nyt on liikaaki energiaa. En meinaa pysyä ollenkaan paikallani vaikka pitäs lukee tentteihi.. Ja osa syy tän blogin aloittamiseen. Aion nyt kesän aikana selvitellä onko minulla ADHD. Siitä lisää sit seruaavassa osassa..